ystävyydestä

Jos mulla on enää oikeita ystäviä niin ne pystyy tekemään minunkin eteeni edes jotain että voitaisiin nähdä. Mutta jos ei niin antaa sitten olla

Ois kiva et joku tulis joskus moikkaa mua tänne ite en lähe ennen ku pikkunen on syntynyt. Ja kai sit tulis joku kattoo minuu ja pikkuista kun kotiin päästään

tunne on kyllä niin yksinäinen kaikki luulee että olen ainut joka voi johonkin lähtee , muuta en haluu olla vaan se joka pitää yhteyttä ja yrittää olla se ystävä . jollei ketään ei kiinnosta  tehä jotain että meillä olisi yhteisiä aikoja . ja jollei ymmärrä sitä et ei viimeisillään oleva jaksa eikä uskalla lähtee mihinkään yksin kun synnytyksen aika voi tulla milloin vain , vai onko mulla niitä ystäviä jotka ei hylkää mua välimatkan takia tai lapsen . 

elämä ja maailma muuttuu kaikki me aikuistutaan joskus ja muutetaan muualle mutta jos haluaa pitää ystävänsä niin on oikeesti valmis myös tulemaan / tekemään sen eteen jotain. 

ja mulla sattuu olemaan nyt se aika että haluan tulla äidiksi joillakin se on jo ollut ja joillain on tulossa jossain vaiheessa. se lapsi ei voi muuttaa sitä ystävyyttä mikä on ollut ehkä tää odotus aika tekee pienen et ei sillee baariin tuu lähdettyy . mut kyl se aika voi olla muutakin kun rellestämistä, ja ryypiskelyy. 
no mut kyl haluisin tutustu ja saada uusia ystäviä jotka ois itse samassa elämän vaiheessa kuin minä , olen nyt asunut jonkun vuoden täällä ukissa ja no kyl tunnen ja tiedän ihmisiä täältä mutta en ole ollut heidän kanssaan sillai missään tekemisissä . ja on jotenkin vaikea edes aloittaa yhtäkkiä, ja tietenkin tulen toimeen myös vanhempien kanssa ei tarvii olla oman ikäinen. 

masentaa tälläinen yksin oleminen ei oo ketään kenelle kertoa murheet ja huolet. tai puhua ajankulusta ja viettää aikaa yhdessä . mulla on ollu muutenkin niin vähän ystäviä ja niitä oikeita ei ole ollut ikinä , luulin joskus että vauvan saaminen toisi tavallaan ystävät takasin mutta se on tuntunut että ne vaan kaikkoaa. kun en ole mennyt käymään heidän luonaan .
minua on kerran käynyt kaverit katsomassa täällä uudessa kodissani, ja sekin oli ilmeisesti niin raskasta tulla tänne kun ajomatka on tunti . voi kamala ei se ajaminen ole minullekkaan ilmaista . 

mitä mieltä olette tästä onko tää nyt ihan turha aihe kirjoittaa. ? vai onko joillakin samanlaisia tuntemuksia? 

on outoa kun oma äiti ei edes ota itse yhteyttä ja ei voi tulla edes käymään kun minun pitäisi vissiin vaan mennä sinne .''