Synnytyskertomus

synnytys käynnistyi 5.3.14 klo 05.30 supistuksilla, edellisenä iltana ei ollut mitään oireita. kun hetken olin seuraillut itse supistusten kulkua päätin soittaa doulalle . kun hän meille saapui supistukset olivat jo melko säännölliset. olimme hetken kotona mutta jonkun ajan päästä päätin että nyt lähdetään turkuun.  matka meni ihan hyvin kunhan muistin hengittää hyvin supistuksen tullessa. kivut alkoivat voimistua kun saavuimme perille. ensin minut vietiin seuranta osastolle ja käyrät kiinnittettiin ja vaihdoin sairaala vaatteihin.

selällään olo oli tuskallista , sisä tutkimus tehtiin kuitenkin silloin olin -3senttii auki olikohan kello jotain 11 en siinä kelloa paljoo katellut. vihdoin pääsin saliin ja sain ilokaasua. olokin alkoi hieman helpottaa tai kivut ei olleet niin rajut. no siinä doula hieroi selkääni supistuksen tullessa . ja kun ajattelin että menisin suihkuun niin ei pystynyt nousemaan olin maannut kokoajan . mutta sitten alkoi tulla pakollinen ponnistus olo , kroppa teki sen jo melkein itse. kätilö päätti sitten tehdä sisätutkimuksen edellisestä oli joku tunti . ja sitten olinkin jo kokonaan auki 10senttii ja sain vihdoin alkaa oikeesti ponnistaa.

alku tuntui kuin se ei olisi edennyt mihinkään, supistuksia ei tullut niin tiheään mutta kohta tuli , olin aluksi kyljejltäni . vauvan pää alkoi vähitellen näkyä ja siirryin selälteni jalat runsaasti koukussa vatsani päällä. se tunne kun sai vauvan pään ulos oli helpottavaa. loppu olikin jo helppoa , mutta napanuora oli kiertynyt pienen pään ja molempien käsien ympäri. silloin jos kätilö olisi joutunut katkaisemaan nuoran niin pieni olisi joutunut keskoskaappiin, veren puutten vuoksi. kätilö oli taitava ja sai irroitettua ilman toiminpidettä.
sitten sain vähitellen ponnistella loppuun ja sain tytön ihokontaktiin pariksi tunniksi. pieni syntyi 16.19 ponnistus vaihe kesti noin tunnin. hiukan ennen osastolle siirtoa pieni punnittiin ja mitattiin . mitat oli 3150g ja 50cm , tyttö meni isän syliin siksi aikaa että itse kävin pikaisesti suihkussa. oli aika siirtyä osastolle ja isä lähti kotiin . 

meitä kävi katsomassa isän lisäksi äitini ja siskoni.
minä ja tyttö voimme hyvin , hänelle tuli hieman keltaisuutta mutta valohoito auttoi . olimme osastolla 5päivää viimeinen päivä vain seurannassa ettei bilirubiini arvot nousisi uudestaan. se viimeinen yö oli jotenkin vaikea . oli jo kova koti ikävä huone kaverini pääsi aikaisemmin kotiin niin olin yksin sitten siellä. 
se aamu oli helpotus kun sain ilmoittaa isälle että pääsemme kotiin. kotona arki on alkanut hyvin, nukkuminen on ollut runsastaja olen saanut itsekkin nukkua. olen itseni mielestä selvinnyt hyvin vauvan kanssa, isä on tyytyväinen siihen mitä on nähnyt tähän asti.  

olen maailman onnellisin äiti . parempaa en voisi toivoa pieni lapseni on maailman suloisin.. isä ja äiti rakastaa sinua <3